Lomamatkatuttavuus. Nainen, josta en odottanut mitään. Tuli Suomeen muutamaksi päiväksi, työmatkalle. Tuli uudestaan käymään. Tulee ehkä vielä ennen joulua.
Onko tunteet helpompi kiinnittää mahdottomaan? Voiko mahdoton muuttua mahdolliseksi? Voisinko jättää kaiken ja lähteä? Voisiko hän? Tuskin. Itse ehkä helpommin. Mikä oikeastaan pidättelee? Tympeä työ? Kaverit, jotka jo perheellisiä ja jämähtäneitä? Sukulaiset, joista olen vieraantunut jo aikapäiviä sitten? Pelko?
Pelko mistä?
Tarkemmin ajatellen, mitä olisi menetettävää? Mitä sellaista, mistä en voisi luopua? Edes hetkeksi?
tiistai 18. marraskuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)